Muuta ajateltavaa

Huomenta lukijat :)
Viime yö oli oikein mukava, lukuunottamatta painajaista joka piinasi minua kunnes heräsin klo 04.55. Onneksi sain noin vartin päästä uudelleen nukkumatin kiinni ja sen jälkeen rauhallista unta riitti tuonne puoli kymmeneen asti.
Tekee hyvää nukkua välillä pitkään.
Tänään olen jo käynyt suihkussa, ollut koneella, juonut aamuteetä ja käynyt mutkan kaupungilla. Minun pitä käydä ostamassa uusi puhelin, muttei täällä ollut lauantaina auki ne liikkeet, joista sen puhelin olisin käynyt katsomassa. Dääm.

Oli eilen vähän outo tunne kun Jii toi minut ystäväni luota kotiin. Jii oli siellä saunomassa. Aika hiljainen matka, jtn väkinäistä puhuttiin, lähinnä Ässästä. Kävimme yhden kaverin juttusilla pikaisesti parkissa ja sitten Jii toi minut äitini luokse. Hetken hiljaisuus, pieni suukko ja hän lähti pois.
Myöhemmin yöllä tuli viestiä; "Täällä on yksinäistä ja hiljaista, se tekee vainoharhaiseksi. Ikävää kun viereinen peti on tyhjä." Vastasin jtn että mullakin on paha olla ym ym. "Tuntuu siltä että sekoan jos täytyy olla pitkään yksin." Tuo vähän satutti, ja sanoinkin sen tekstarin kautta Jiille. Sanoin etten tahdo syytellä mutta hän se on tilanteen tähän pisteeseen ajanut ym. Taisin ennemmin pahoittaa Jiin mielen, koska hän vastasi "en minä sinua syytä, halusin vaan kertoa miltä tuntuu kun silloin sanoit että voin sulle puhua ja kertoa tunteistani. yritän nyt nukkua, hyvää yötä." *huokaus* laitoin että anteeksi ja tietenkin saa kertoa kaikki ym, hyvää yötä. Tai jotain.
Jiillä on tänään myös tekemistä oman perheensä parissa. Ei kyllä yhtään käy kateeksi. Mua harmittaa Jii niin paljon. Mä oon varma että sitten kun tästä asiasta, muutosta ym, aletaan puhua ihan ääneen ja Jiinkin perheelle, ei Jii saa sieltä tukea. Tai mistä sitä tietää, anoppi varmaan hyysää hänen luonaan 24/7, muttei se ole hyvä. Trust me, jos tuntisitte hänet olisitte samaa mieltä.
Se jännittää kans että miten hyvin mä saan sitten huomiota, ja millaista. Negatiivista taatusti ja olen varma että sitä paskaa sataa niskaan ja kunnolla. Mä olen pettänyt, mulla on toinen, mulle ei kelpaa mikään voivat olla ensimmäiset syytökset. Sitten kun sanon miksi mä oikeesti lähdin, etten jaksa pelätä turpaanottamista, tulee varmaan että miksi minä sitten ärsytin, miksen tehnyt kotitöitä, miksen siivonnut ja laittanut ruokaa ja palvellut miestäni niin kunnon avovaimo tekee? Hmm, yritän jättää omaan arvoonsa ne asiat. Kuitenkin, minä sekä Jii tiedetään oma tilanteemme.

Anoppi oli yrittänyt kysellä Ystävältäni että mikä meillä nyt on. Onneksi Ystäväni oli vaan sanonut että ei ole hänen asia puhua muiden asioista. Se on hienoa, good job. Koska anoppi taatusti tietää että Ystävä on hyvinkin perillä asioistamme, turhaan sitä alkaa kieltämään. Ja mitä kaikkea anoppi oli minusta Ystävälleni puhunutkaan. *murinaa* Ja vielä sanonut, ethän sitten Netalle puhu.. "en en.." Ystävä oli sanonut. Miten se anoppi voi olettaa ettei rakas Ystäväni minulle kerro asioita mitä kuulee minusta puhuttavan?? Tottakai kertoo. Mutta sitähän my dear mother in law ei tiedäkään. Ai niin, hän oli jo meidän koirastamme puhunut, kun oli sitä siellä syöttänyt että kyllä ÄITI tietää mikä on OMALLE koiralle parasta, ja muuta lässytystä. Jumalauta! Ensin tullaan asuntoon luvatta vara-avaimilla, sitten ollan siellä koko välissä, sitten viedään koira pihasta ja lopuksi omitaan se!
En ymmärrä heidän järjenjuoksuaan, en yhtään.

No mutta, aina ei mene nallekarkit tasan. *huokaus*

Tuossa parin tunnin päästä lähden kurssiporukan kanssa tiimileirille, olen siellä yön yli. Mukavaa, saa vähän muuta ajateltavaa.

Joten huomenna palaillaan astialle. :) See you!